Kuitenkin saavuimme maanantai aamupäivällä tänne meijän työharjoittelupaikkaan,
Burpahan Yliopistoon. Joka sijaitseen Chonburissa, noin puoltentoista tunnin ajomatkan päästä Bangkokista. Ollaan tähän mennessä enemmän tutustuttu yliopiston kampus alueeseen ja yliopiston rakennuksiin.
Täällä on erittäin kuuma, minulle joka olen tottunut korkeitaan 15 asteen lämpöön.
Kaupunkia vallitsee skootterit, joka puolella on skoottereita. Jokainen ajaa skootterilla. Olen sanonut mun opiskelijakavereille että ois ihanaa vaan ajaa pitkin kaupunkia skootterilla. Riskit on erittäin suuret lähteä skootterilla ajamaan jollei tunne lainkaan katuja.
Yksi syy myös miksi musta ei ole nyt kuulunut on se että sain jonkun sorttisen mahataudin tossa viime maanantai-illalla. Huonetoverini sai jo sunnuntaina ruokamyrkytyksen jonka jälkeen myös toinen opiskelija sai mahataudin.
Thaimaan päässä vastaava kordinaattori päätti tiistai aamupäivällä että minä ja ryhmäläiseni on mentävä käymään lääkärissä. Koska olo oli jo niin kamala.
Kaikki alkoi siis kello puoli yksitoista kun meitä tultiin hakemaan hotellin edestä. Suunnaattin yliopistolliseen sairaalaan, aluksi meidän piti kirjoittaa henkilötiedot itsestämme ja syy sairalaan tuloon.
Jonka jälkeen mentiin istumaan hetkeksi, josta ensimäinen hoitaja vastaanotti tietoni ja antoi seuraavaan luukkuun tarvittavan lapun.
Ennen seuraavaa luukkua mentäessä istuimme taas noin kymmenen minuuttia, jonka jälkeen pääsin ensimäisenä luukulle ja minusta otettiin kuva tietoihini.
Kuva sekä oireet tulostettiin yhdelle paperille jonka jälkeen menimme ottamaan verenpaineen sekä painon että pituuden.
Jonka jälkeen meiltä mitattiin kuume ja pyydettiin odottamaan hetki. Hetki venyikin tunnista kolmeen tuntiin.
Käytiin välissä hakemassa sairaalan viereisestä 7-eleven kaupasta
vähän juotavaa jonka jälkeen istuminen jatkui. Päästyämme niin sanotusti sisään, istuimme noin puolituntia ja aina yksi henkilö pääsi lähemmäksi ja lähemmäksi lääkärin ovea istumaan.
Ihmiset liikkuivat vähän niinkuin vaihtamalla istumapaikkaa.
Pitkän odotuksen jälkeen koitti vuoroni päästä lääkärille, sain nopeasti asiani hoidettua jonka jälkeen menimme takaisin odotustilaan istumaan ja odottamaan reseptillä tulevia lääkkeitä. Ensin piti mennä maksamaan sairaalakäynti ja lääkkeet, hintaa oli yhteensä se 150 bathia eli noin reilu kolme euroa koko käynti.
Oli omalla tavallaan mielenkiintoista nähdä, kokea ja seurata miten päivystys/ sairaala vastaanotto täällä toimii. Ilman mahatautia en usko että oisin päässyt seuraamaan noin läheltä sitä oikeeta
meininkä siellä.
Tiistai-illalla kuitenkin oli jo paljon parempi olo, nukuin pitkät päiväunet ja huonetoverini toi minulle hiukan suolaista syötävää.
Keskiviikkona päivä lähti käyntiin aamupalalla, joka oli erittäin paljon erilaisempi mitä meillä pohjoismaissa on totuttu. Aamupalla tarjotaan myös lämmintä ruokaa, vaaleeta leipää sekä marmelaadia. Vesimelonia on, salaatti sekä nakkeja ja kananmunaa.
Sieltä suunnattiin tutustumaan yliopiston kirjaston tiloihin jotka olivat erittäin kattavat ja hyvät.
Tiedon lähteitä on mahdollista saada erittäin paljon, kirjastossa on myös mahdollista katsoa
3D-elokuvia.
Mahdollista myös mennä tekemään erillisiin tiloihin ryhmätöitä sekä keskittyä hiljaisissa huoneissa tentin lukuun. Näitä kaikkia muita oli melkein jokaisessa kerroksessa paitsi elokuvamahdollisuus ainoastaan ylimmässä kerroksessa.
Ylin kerros näytti muutenkin rentoutumisen paikalta, oli sohvia sekä tuoleja. Huoneissa oli paljon tietokoineita missä voi katsoa omassa rauhassa elokuvia tai selailla nettiä.
Sieltä suuntasimme syömään yliopiston yhteiseen ruokalaa. Itse otin lounaaksi riisinuudelia ja kookoskermakastiketta. Ruokaottimet on hyvä liuottaa kiehuvassa vedessä täällä jos vain mahdollista.
Lounaani maksoi sen 30 bathia eli noin vajaa euron. Lounaan jälkeen mentiin käymään tientoisella puolella sijaitsevassa kansainvälisessä yliopistossa koska sisätiloissa on viileämpää.
Ulkona on tosiaan noin +35 astetta ja erittäin kosteaa. Viileät tilat ovat ihania paikkoja.
Siellä istuttuamme hetken lähdimme luennolle jossa saimme tietoa terveyden huollosta Thaimaassa. Jonka jälkeen suuntasimme takaisin kirjastoon ja sieltä tapaamaan tutoreita.
Tuutorit ovat meidän niin sanottuna tukena täällä. Tutorit ovat ensimmäisen, toisen sekä kolmannen vuoden opiskelijoita. Noin reilu kymmenen opiskelijaa oli yhteensä. Oli erittäin mukava ja kiva päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja kuulemaan enemmän Thaimaasta.
Käytiin keskiviikkona rannalla sekä syömässä rannalla olevassa ruokakojussa vähän mereneläviä.
Ensi kertaan <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti