Punaisen Ristin sairaala

Mentiin tutustumiskäynnille Punaisen Ristin sairaalaan. Vähän niinkuin jokaisessa paikassa täällä jätetään kengät ulkopuolelle. Ei ole tapana mennä esimerkiksi hieroontaan sisälle kengät jalassa.

Kuitenkin kyseisessä paikassa pestiin myös jalat ennen kuin laitettiin lipsut jalkaan.

Ensimäisenä päivänä meille näytettiin ensin tilat, hieronta huoneet ja saunat sunmuut.
Sekä tehtiin myös itse voidetta, jota voi käyttää esimerkiksi lihaskipuun tai hierontaan. Voiteeseen tuli mentholia, eucalyptusta, erilaisia öljyjä, vaseliinia, parafiini.
Hienointa tässä oli se että tehtiin kyseinen voide alusta lähtien itse. Kyseistä rasvaa myydään kyseisessä paikassa ns. pienessä puodissa.
Hintaa voiteelle oli 80 bathia eli  noin kaksi euroa. Voin kuvvitella mitä kyseinen rasva maksaisi Suomessa, puhumattakaan siitä miten se on tehty.
Innostuin ostamaan ihan vain muutaman kotiin.. heheh.

Pääsimme myös opiskelemaan thaihierontaa sekä lämmintä yrttihierontaa. Thaihieronnassa ehdimme suurimmaksi osaksi perehtymään jalkoihin. Lämpimällä yrttihieronnalla muunmuassa vatsaa, alaselkää sekä jalkoihin.
Lämmin yrtti piti sisällään saviastiassa lämmitettyä suolaa. Saviastia oli kaasuhelassa lämmitetty, siis erittäin kuuma. Pohjimmaiselle kankaalle laitettiin kosteita yrttejä (en nyt muista mitä).
Kuuma saviastia laitettiin lehtien sekä yrttien päälle joiden päälle käärittiin vielä yksi iso kangaspala ja tadaa lämmin yrttinyytti oli valmis käyttöön.
Lämmin yrttihieronta auttaa esimerkiksi vatsakipuihin sekä synnytyksen jälkeisiin oireisiin.

Torstaina kävästiin myös Chon Burissa erittäin isossa kauppakeskuksessa nimeltä Robisson. Ehdittiin käymään muutamassa liikkeessä. Löysin itse paidan, kengät sekä muutaman pienen pussukan.

Burapha University

 En oo päässyt päivittämään itsestäni mitään, syystä että avaan koneen niin myöhään että WI-FI ehtii menemään kiinni. Ymmärtääkseni täällä on aika rajoitettu netin käyttö.

 Kuitenkin saavuimme maanantai aamupäivällä tänne meijän työharjoittelupaikkaan,
Burpahan Yliopistoon. Joka sijaitseen Chonburissa, noin puoltentoista tunnin ajomatkan päästä Bangkokista. Ollaan tähän mennessä enemmän tutustuttu yliopiston kampus alueeseen ja yliopiston rakennuksiin.
Täällä on erittäin kuuma, minulle joka olen tottunut korkeitaan 15 asteen lämpöön.
Kaupunkia vallitsee skootterit, joka puolella on skoottereita. Jokainen ajaa skootterilla. Olen sanonut mun opiskelijakavereille että ois ihanaa vaan ajaa pitkin kaupunkia skootterilla. Riskit on erittäin suuret lähteä skootterilla ajamaan jollei tunne lainkaan katuja.

Yksi syy myös miksi musta ei ole nyt kuulunut on se että sain jonkun sorttisen mahataudin tossa viime maanantai-illalla. Huonetoverini sai jo sunnuntaina ruokamyrkytyksen jonka jälkeen myös toinen opiskelija sai mahataudin.
Thaimaan päässä vastaava kordinaattori päätti tiistai aamupäivällä että minä ja ryhmäläiseni on mentävä käymään lääkärissä. Koska olo oli jo niin kamala.
Kaikki alkoi siis kello puoli yksitoista kun meitä tultiin hakemaan hotellin edestä. Suunnaattin yliopistolliseen sairaalaan, aluksi meidän piti kirjoittaa henkilötiedot itsestämme ja syy sairalaan tuloon.
Jonka jälkeen mentiin istumaan hetkeksi, josta ensimäinen hoitaja vastaanotti tietoni ja antoi seuraavaan luukkuun tarvittavan lapun.
Ennen seuraavaa luukkua mentäessä istuimme taas noin kymmenen minuuttia, jonka jälkeen pääsin ensimäisenä luukulle ja minusta otettiin kuva tietoihini.
Kuva sekä oireet tulostettiin yhdelle paperille jonka jälkeen menimme ottamaan verenpaineen sekä painon että pituuden.
Jonka jälkeen meiltä mitattiin kuume ja pyydettiin odottamaan hetki. Hetki venyikin tunnista kolmeen tuntiin.
Käytiin välissä hakemassa sairaalan viereisestä 7-eleven kaupasta
vähän juotavaa jonka jälkeen istuminen jatkui. Päästyämme niin sanotusti sisään, istuimme noin puolituntia ja aina yksi henkilö pääsi lähemmäksi ja lähemmäksi lääkärin ovea istumaan.
Ihmiset liikkuivat vähän niinkuin vaihtamalla istumapaikkaa.
Pitkän odotuksen jälkeen koitti vuoroni päästä lääkärille, sain nopeasti asiani hoidettua jonka jälkeen menimme takaisin odotustilaan istumaan ja odottamaan reseptillä tulevia lääkkeitä. Ensin piti mennä maksamaan sairaalakäynti ja lääkkeet, hintaa oli yhteensä se 150 bathia eli noin reilu kolme euroa koko käynti.
Oli omalla tavallaan mielenkiintoista nähdä, kokea ja seurata miten päivystys/ sairaala vastaanotto täällä toimii. Ilman mahatautia en usko että oisin päässyt seuraamaan noin läheltä sitä oikeeta
meininkä siellä.
Tiistai-illalla kuitenkin oli jo paljon parempi olo, nukuin pitkät päiväunet ja huonetoverini toi minulle hiukan suolaista syötävää.

Keskiviikkona päivä lähti käyntiin aamupalalla, joka oli erittäin paljon erilaisempi mitä meillä pohjoismaissa on totuttu. Aamupalla tarjotaan myös lämmintä ruokaa, vaaleeta leipää sekä marmelaadia. Vesimelonia on, salaatti sekä nakkeja ja kananmunaa.
Sieltä suunnattiin tutustumaan yliopiston kirjaston tiloihin jotka olivat erittäin kattavat ja hyvät.
Tiedon lähteitä on mahdollista saada erittäin paljon, kirjastossa on myös mahdollista katsoa
 3D-elokuvia.
Mahdollista myös mennä tekemään erillisiin tiloihin ryhmätöitä sekä keskittyä hiljaisissa huoneissa tentin lukuun. Näitä kaikkia muita oli melkein jokaisessa kerroksessa paitsi elokuvamahdollisuus ainoastaan ylimmässä kerroksessa.
Ylin kerros näytti muutenkin rentoutumisen paikalta, oli sohvia sekä tuoleja. Huoneissa oli paljon tietokoineita missä voi katsoa omassa rauhassa elokuvia tai selailla nettiä.

Sieltä suuntasimme syömään yliopiston yhteiseen ruokalaa. Itse otin lounaaksi riisinuudelia ja kookoskermakastiketta. Ruokaottimet on hyvä liuottaa kiehuvassa vedessä täällä jos vain mahdollista.
Lounaani maksoi sen 30 bathia eli noin vajaa euron. Lounaan jälkeen mentiin käymään tientoisella puolella sijaitsevassa kansainvälisessä yliopistossa koska sisätiloissa on viileämpää.
Ulkona on tosiaan noin +35 astetta ja erittäin kosteaa. Viileät tilat ovat ihania paikkoja.
Siellä istuttuamme hetken lähdimme luennolle jossa saimme tietoa terveyden huollosta Thaimaassa. Jonka jälkeen suuntasimme takaisin kirjastoon ja sieltä tapaamaan tutoreita.

Tuutorit ovat meidän niin sanottuna tukena täällä. Tutorit ovat ensimmäisen, toisen sekä kolmannen vuoden opiskelijoita. Noin reilu kymmenen opiskelijaa oli yhteensä. Oli erittäin mukava ja kiva päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja kuulemaan enemmän Thaimaasta.
Käytiin keskiviikkona rannalla sekä syömässä rannalla olevassa ruokakojussa vähän mereneläviä.

Ensi kertaan <3 

Bangkok

Kaikki alkoi niin nopeesti, koko reissu ja lähtö. En usko oikein vieläkään olevani täällä. Tää on ihan oma maailma, mihin haluan tutustua paremmin. Kello on tällähetkellä paikallista aikaa kuusi.

Lentomme lähti Helsinki-Vantaalta lauantaina vähän vaille viisi iltapäivällä, saavuimme Bangkokkiin sunnuntai aamuna puoli kahdeksalta.
Lähdettiin aluksi Bangkokin lentokentän juna-asemalta kohti Phaya Thain pysäkkiä, joka oli kyseisen junan päätepysäkki. Sieltä jatkettiin toisella Skytrainillä kohti Pholen Chitin asemaa ja sieltä Hotel Iconiin. 
Hotelliin päästyämme emme päässeet samantien lepäämään, mikä omalla tavallaan harmitti, mutta niinkuin monissa hotelleissa, sisäänkirjautuminen on vasta kello kaksi.

Lähdettiin sitten kiertelemään vähän lähikatuja, käytiin syömässä lähiravintolassa thaimaalaista ruokaa, sekä ostamassa runsaasti vettä ja liittymät Thaimaaseen. Liittymä maksoi 550 bathia eli noin 14e, kuukaudeksi rajaton netin käyttö ja puhelut Thaimaan sisäisiin numeroihin.
Kello alkoi lähestyä kahta ja päätimme suunnata takaisin hotelille ja levätä hetken. 
Illalla herättyämme laittauduimme hiukan ja lähdimme kahville sekä kiertämään kojuja lähikaduilla.

Ensimmäiset vaikutukset Bangkokista oli vähän erilaiset mitä ajattelin, tai en oikeastaan edes tiedä mitä odotin. Hyvää ruokaa tietenkin, mutta liikenteen en tajunnut yhtään olevan niin jännittävä ja vilkas, mitä se on.
Niinkuin meidän opettaja täällä sanoi, siihen täytyy vain totutella ja oppia juoksemaan yli. Ei autot tai skootterit odota, jos jäät itse seisomaan ja odottamaan. 
Toinen, mitä en tullut edes ajatelleeksi, on skootterit. Tiesin, että täällä päin käytetään paljon skoottereita ja riksoja sun muita. Täällä on kuitenkin loputtomasti skoottereita ja niitä tulee jokaikisen kulman takaa, sekä kävelyteillä että autoteillä. 

Maanantaina 9.11 suuntasimme aamupäivästä minibussilla kohti Buraphan Yliopistoa, Bagseihin Chon Buriin. Matka kesti Bangkokista Buraphaan noin tunnin verran.
Saavuttuamme tänne kirjasimme itsemme hotelliin, ja huoneisiin pääsimme samantien sisään. Huoneemme on kahden hengen huone, jossa nukun toisen opiskelijakaverin kanssa. 
Hotelli on jokseenkin aika iso, sisäpiha ja ulkokäytävät on pitkiä. 
Kierreltiin eka päivä kaupunkia ja kampusta vähän ympäri. Opettajamme näytti meille, missä on valtavan kokoinen sekä erittäin kaunis ranta, johon kävelee ehkä viidessätoista minuutissa. Rannalta suuntasimme lähimpään kauppakeskukseen etsimään illaksi kenkiä. 
Löysin itse nätit balleriinat, käytiin myös illallisella Thaimaan päässä olevan kordinaattorin kanssa. Ihana ravintola pienen ajomatkan päässä, oli oikein mukava illallinen.